Keskiviikko 25.5.

Vaikka takana on vain muutama tunti unta, tuntui herääminen aamuneljältä yllättävän helpolta. Karistan unihiekat silmistä, teen pikaiset aamutoimet ja astun pihalle kauniiseen toukokuiseen aamuun. Olisi mitä mainioin sää tehdä qigong-harjoituksia pellon reunassa pihakoivun alla, mutta tänään jää kyllä aamujumpat väliin. Heitän matkalaukun takapenkille ja suuntaan auton nokan kohti Hämeenlinnaa. Taakse jää perhe, lapsuuden koti ja esi-isien maat kun edessä siintää jo Kaukoidän kiehtova saarivaltio ja sen pienet kodikkaat dojot.

Lyhyen automatkan ja bussikyydin jälkeen saavun lentokentälle. Lähtöselvitys ja matkatavaroiden jättäminen hoituu nykyään selfservice -tyyliin niin kuin melkein kaikki muukin nykymaailmassa. Kohta matkustajat saavat varmaan hoitaa turvatarkastuksen ja koneen ohjaamisenkin itse!

Ottaen huomioon, miten heikosti olin tähän matkaan valmistautunut, menee ensimmäinen etappi Rengosta Amsterdamin kautta Hong Kongiin yllättävän sujuvasti. Asiaa helpotti kyllä suunnattomasti se, että sain Hong Kongin lennolle kokonaisen kolmen penkin rivistön omaan käyttööni! Mikäpä siinä oli pötkötellessä!

Myös Hong Kongissa muutaman tunnin vaihtoväli ja nouseminen Tokion koneeseen sujuu muitta mutkitta.

Vaikka pieni ikävä ja huoli perheestä ja 5-vuotiaasta Melina-tyttärestä kulkeekin nykyään aina matkassa mukana, niin mieli on hyvä. Maailmassa tuntuu hetken olevan kaikki kohdallaan, kun liidän taivaalla korkealla Hong Kongin pilvien yllä. Hienoa olla matkalla taas!