Lauantainta lähtö koitti vihdoin ja matkustimme Lahdesta Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja lähdimme matkaan Finnarin koneella kohti Tokiota. Arja toive toteutui ja saimme nukuttua melko hyvin lennon aikana. Kello 9.00 laskuduimme Naritan kentälle ja siellä meitä odotti aurinkoinen, lämmin ja kostea sää.

Japanilainen byrokratia otti meidät huomaansa jo lennon aikana. Jokaisen ulkomaalaisen tuli täyttää tullauskortti ja maahantulokortti. Lentokentällä maahantulotarkastuksessa jokaisesta otetaan valokuvat ja sormenjäljet. Mutta kaikki on tehty hyvin sujuvaksi. Virkailijat ohjaavat matkailijoita ystävällisesti ja määrätietoisesti, ja näin jonot liikkuvat eikä synny ruuhkia.

Maahantulotarkastus sujui ripeästi ja pääsimme jatkamaan matkaa. Ensin hoidimme jo lentokentällä tärkeimmät hankinnat, eli internetin ja Suica-kortin matkustamista varten. Vuokrasimme pienen wlan-tukiaseman, jossa on langaton nettiyhteys. Siihen voi sitten kytkeytyä kännykällä tai läppärillä. Yhteys on aika kallis. Se maksaa 1000 jeniä/päivä. Mutta se helpottaa huomattavasti elämää, kun kaupungilla liikkuessa on nettiyhteys käytössä.

Japanissa voi tulla ongelmia suomalaisten pankkikorttien kanssa.  Nettiyhteyttä ostaessamme yhdessä paikassa myyjä totesi että hän ei pysty ottamaan maksua kortilta, jossa on debit ja credit. Toisessa liikkeessä taas maksu sujui ongelmitta. Monessa paikassa maksupääte toimii ihan kuten suomessa, valitset näppäimistöltä debitin tai creditin ja syötät tunnuslukusi. Mutta kannattaa aina varata käteistä mukaan. Japani toimii vielä hyvin paljon käteisen rahan varassa.

Ostimme liput Narita Express -junaan, jolla lähdimme kohti Shinjukua. Shinjukusta vaihdoimme Junaan Keio Linella, jolla pääsimme Keio Tama Centeriin ja aseman läheisyydessä olevaan hotelliimme.

Asemalla ja matkalla hotellille tuli vastaan taas ne edelliseltä matkalta tutut asiat, joita olen kaivannut. Juoma-automaatit, joita on joka kulmassa, iloisesti japania höpöttävät koneet, älyvessat erilaisine toimintoineen ja japanilaisten toisensa huomioon ottaminen, auttamisenhalu ja täsmällisyys. Tästä syystä moni asia japanissa sujuu tosi hyvin.

Toistensä huomioon ottaminen näkyy etenkin juna-asemilla ja junissa. Asemalla ihmiset järjestäytyvät kahden hengen jonoihin vaunujen ovien pysähdyspaikkoihin. Junissa matkustajat käyttäytyvät hillitysti lukien kirjaa, nukkuen tai selaten puhelintaan. Kännykkään puhumista pyritään välttämään tai se tehdään mahdollisimman hilaa, jotta ei häiritä kanssamatkustajia.

Blogi on nyt vähän jäljessä päivitystahdista. Kaikenlaista on tapahtunut, mutta ne eivät kaikki mahdu samaan postaukseen.