Aikidoa samuraiden kotikonnuilla

Kiotolla on takanaan väkevä ja uljas historia, jossa perinteitä kunnioittavien budon harjoittajien esi-isät, samurait, elivät kulta-aikaansa 1100-luvulta aina 1800-luvun puolivälin Meiji-restauraatioon asti. Samurai-sana on joidenkin tulkintojen mukaan johdettu sanasta saburau joka kääntyy suomeksi palvella. Samurain tärkein tehtävä olikin palvella yhteiskuntaa shogunin, armeijan ylipäällikön alaisuudessa.

Samurailuokalla oli oma moraalioppinsa, bushido, jota heidän tuli kaikissa toimissaan noudattaa. Bushidoon liittyviä samurain hyveitä olivat mm. chugi – uskollisuus, makoto –rehellisyys sekä rei – kohtelisaisuus. Nämä hyveet leimaavat japanilaista yhteiskuntaa  vielä tänäkin päivänä, minkä mekin olemme saaneet alkumatkan aikana useaan otteeseen havaita.

Kohteliaisuudesta ja palvelualttiudesta hyvä esimerkki on tämän päivän vierailumme Tozando-nimisessä budotarvikeliikkeessä, jossa henkilökunta seurasi meitä pois lähtiessämme ulos asti kadun varteen ja huolehti, että saamme taksit koko porukalle. He myös pyytelivät moneen kertaan anteeksi, että taksien tulo kestää ja taisivat kumarrella peräämme vielä pitkään senkin jälkeen kun taksin perävalot olivat jo kadonneet kadunkulman taakse.

Mainittakoon muuten, että sain ostamastani hakamasta ison alennuksen kun henkilökunta kuuli, että olimme tulossa Yoko Okamoto-sensein aikidotreeneistä. ”Okamoto-alennus” oli selkeästi isompi kuin se hinta, jonka maksoin Okamotolle kahden päivän treeneistä. Oikein hyvät kaupat tuli siis tehtyä!

Henkilösuhteilla on Japanissa kaiken kaikkiaan suuri merkitys. Esimerkiksi dojolla harjoittelemiseen on perinteisesti tarvittu suositus joltain henkilöltä, jonka dojon opettaja tuntee. On epäkunnioittavaa ilmaantua dojolle tuntematta ketään ja ilmoittamatta tulostaan etukäteen pois lukien Hombu Dojo, jonne kuka tahansa voi maksua vastaan mennä harjoittelemaan. Meille tietä Okamoto-sensein harjoituksiin tasoitti Tissier-sensein ja Micheline Tissier-sensein suositukset. Olin myös useaan otteeseen etukäteen yhteydessä Okamoto-senseihin ja sovin hänen kanssaan tarkan ajan, milloin saavumme dojolle rekisteröitymistä varten. Japanilaisten kanssa sovituista ajoista kannattaa muuten pitää kiinni!

Temppeleiden ja sokkeloisten kujien keskeltä löysimmekin eilen viihtyisän ja erittäin siistin dojon, jossa meitä odotti lämminhenkinen, mutta määrätietoisen oloinen naispuolinen aikidon ammattiopettaja. Okamoto-sensei on poikkeus japanilaisten aikido-opettajien joukossa paitsi sukupuolensa niin japanilaisittain myös hyvin kansainvälisen dojonsa ja voisin sanoa, että myös jollain tavalla länsimaalaisittain selkeän opetustyylinsä takia.

Sensein dojolla lähes puolet treenaajista on ulkomaalaisia, tosin aika moni heistä asuu Japanissa nykyään, joten dojon rauha ei uskoakseni kovin pahasti järkkynyt vaikka värikäs yhdeksänhenkinen joukkiomme ilmestyikin dojolle treenaamaan.
Okamoton treeneissä oli hyvä keskittynyt tunnelma, opettajan tekniikka oli selkeää, vahvaa ja rentoa ja mikä parasta, kaikki dojon treenaajat hakeutuivat treenaamaan meidän kanssamme. Eli koimme itsemme todellakin tervetulleiksi.

Me puolestamme yritimme parhaamme mukaan noudattaa kaikkia dojon sääntöjä ja tapoja seuraamalla dojon vakiharjoittelijoiden toimintaa, mikä on hyvin tärkeä osa vieraalla dojolla harjoittelemista.

Tekniikoiden treenaamisen ja normaalien kumarrusten lisäksi pääsimme harjoittamaan Okamoton treenien yhteydessä myös samurain tärkeintä hyvettä eli yhteisön palvelemista osallistumalla dojon siivoamiseen eilisiltana treenien jälkeen sekä osallistumalla tänä aamuna tataminrakentamistalkoisiin Kyoto Budo Center:issä.

Aikidon harjoittelu on siis paljon muutakin kuin vain tekniikoiden treenaamista. Se on myös yhteisten sääntöjen, aikidon ja budon periaatteiden noudattamista, toisten harjoittelijoiden ja oman opettajan arvostamista sekä perinteen kunnioittamista. Sitä ja kaikkea muuta, mistä me olemme saaneet vasta kalpean aavistuksen, on budon harjoittelu täällä samuraiden kotikonnuilla vanhassa keisarillisessa pääkaupungissa Kiotossa.

Vastaa